Mikä on paniikkikohtaus? Erot ahdistuskohtaukseen

Paniikkikohtaus on yksi pelottavimmistä kokemuksista, joita ihminen voi kohdata ilman että mitään todella vaarallista tapahtuu. Sydän hakkaa, hengitys vaikeutuu, keho vapisee ja mieli huutaa että jokin on vakavasti vialla. Jos olet kokenut tällaisen hetken, et ole yksin – arviolta joka kymmenes suomalainen kokee paniikkikohtauksen jossakin vaiheessa elämäänsä.

Moni sekoittaa paniikkikohtauksen ja ahdistuskohtauksen toisiinsa, ja se on täysin ymmärrettävää. Molemmat liittyvät ahdistuneisuuteen, mutta ne eroavat toisistaan merkittävästi. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä paniikkikohtauksen aikana tapahtuu kehossa, miten se eroaa ahdistuskohtauksesta, keillä paniikkikohtauksia esiintyy ja mitä niistä kannattaa tietää.

Mitä paniikkikohtauksen aikana tapahtuu?

Paniikkikohtaus on elimistön taistele tai pakene -järjestelmän aktivoituminen ilman todellista uhkaa. Sama reaktio, joka pelastaa henkesi vaaratilanteessa, käynnistyy ikään kuin vahingossa.

Kun aivojen mantelitumake tulkitsee jonkin signaalin uhkaavaksi – olipa kyse fyysisestä tuntemuksesta, ajatuksesta tai ulkoisesta tilanteesta – se käynnistää salamannopean ketjureaktion:

1. Adrenaliini vapautuu lisämunuaisista verenkiertoon
2. Syke nousee ja sydämen pumppausteho kasvaa
3. Hengitys kiihtyy hapensaannin lisäämiseksi
4. Verenkierto ohjautuu isoihin lihaksiin
5. Ruoansulatus hidastuu ja lihakset jännittyvät
6. Hikoilu lisääntyy kehon jäähdyttämiseksi

Koko prosessi käynnistyy sekuntien kuluessa. Aivot eivät ehdi arvioida tilannetta loogisesti ennen kuin kehon hälytysjärjestelmä on jo täydessä vauhdissa.

Tämä selittää miksi paniikkikohtaus tuntuu niin fyysiseltä ja miksi moni luulee ensimmäisen kohtauksen aikana saavansa sydänkohtauksen. Keho toimii aivan kuten sen pitääkin uhkatilanteessa – ongelma on vain se, että todellista uhkaa ei ole.

Paniikkikohtauksen tyypilliset piirteet

Paniikkikohtaus tunnistetaan yleensä seuraavista piirteistä:

• Se alkaa yllättäen, usein ilman selkeää laukaisijaa
• Oireet saavuttavat huippunsa nopeasti, yleensä 5-10 minuutissa
• Kohtaus kestää tyypillisesti 5-20 minuuttia
• Oireet ovat voimakkaita ja pelottavia
• Kohtaukseen liittyy usein tunne hallinnan menettämisestä tai kuolemanpelko
• Kohtauksen jälkeen olo on usein väsynyt ja tyhjentynyt

Kohtaus voi tulla missä tahansa tilanteessa – kaupassa, autossa, työpöydällä tai jopa unessa. Ensimmäinen kohtaus tulee usein stressaavana ajanjaksona, mutta myöhemmät kohtaukset voivat ilmaantua näennäisesti tyhjästä. Tarkemmin oireista voit lukea artikkelissamme paniikkikohtauksen oireet ja niiden tunnistaminen.

Paniikkikohtaus vai ahdistuskohtaus – miten ne eroavat?

Paniikkikohtaus ja ahdistuskohtaus sekoitetaan usein toisiinsa, ja monessa arkikielen käytössä niitä pidetään samana asiana. Lääketieteellisesti niissä on kuitenkin selkeitä eroja, joiden ymmärtäminen auttaa oikean avun löytämisessä.

Ahdistuskohtauksen piirteet

Ahdistuskohtaus ei ole virallinen diagnostinen termi samalla tavalla kuin paniikkikohtaus. Se kuvaa tilannetta, jossa ahdistuneisuus voimistuu merkittävästi ja aiheuttaa selkeitä oireita. Ahdistuskohtaukselle on tyypillistä:

• Se kehittyy vähitellen, usein huolen ja stressin kasautuessa
• Sillä on yleensä tunnistettava laukaisija tai syy
• Oireet ovat lievempiä kuin paniikkikohtauksessa
• Se voi kestää pidempään – tunneista jopa päiviin
• Hallinnan tunne säilyy yleensä paremmin

Paniikkikohtauksen piirteet

Paniikkikohtaus sen sijaan:

• Iskee yllättäen, usein ilman varoitusta
• Ei vaadi tunnistettavaa laukaisijaa
• Oireet ovat äkillisiä ja intensiivisiä
• Kestää tyypillisesti alle 20 minuuttia
• Sisältää usein kuolemanpelon tai hallinnan menettämisen tunteen

Käytännön esimerkki

Kuvittele kaksi tilannetta. Ensimmäisessä henkilöllä on tärkeä esitelmä huomenna. Hän miettii sitä koko illan, vatsa on kipeänä, pää on täynnä huolta eikä uni tule. Ahdistus on voimakasta ja selkeästi yhteydessä huomiseen. Tämä on tyypillinen ahdistuskohtaus.

Toisessa tilanteessa henkilö istuu rauhallisena sohvalla. Yllättäen sydän alkaa hakata, henki ahdistaa, kädet tuntuvat puutuvan ja pahalle ololle ei ole mitään selitystä. Muutamassa minuutissa paniikki on huipussaan ja henkilö on varma että jotakin vakavaa tapahtuu. Tämä on paniikkikohtaus.

Erottelu ei ole aina selkeää, ja molemmat voivat esiintyä samalla henkilöllä. Jos tunnistat itsessäsi yleisempää ahdistusta, tutustu myös ahdistuksen perusteisiin.

Kuka saa paniikkikohtauksia?

Paniikkikohtauksia voi saada kuka tahansa. Ne eivät ole merkki heikkoudesta, huonosta luonteesta tai mielisairaudesta. Tietyt tekijät kuitenkin lisäävät riskiä.

Riskitekijät

Perimä. Jos vanhemmilla tai sisaruksilla on ollut paniikkikohtauksia tai paniikkihäiriötä, oma riski on korkeampi. Perinnöllisyys selittää noin 30-40 prosenttia riskistä.

Stressi. Pitkittynyt tai voimakas stressi on yksi yleisimmistä laukaisevista tekijöistä. Erityisesti hermostollinen ylivirittyminen altistaa paniikkikohtauksille.

Elämänmuutokset. Suuret muutokset – muutto, eroaminen, uusi työ, lapsen syntymä tai läheisen kuolema – voivat laukaista ensimmäisen kohtauksen.

Persoonallisuuden piirteet. Herkkyys kehon tuntemuksille, taipumus huolehtimiseen ja perfektionismi ovat yhteydessä suurempaan riskiin.

Aineet. Kofeiini, alkoholi, huumeet ja jotkut lääkkeet voivat provosoida kohtauksen erityisesti alttiilla henkilöillä.

Ikä ja sukupuoli. Paniikkikohtaukset alkavat tyypillisesti nuorella aikuisiällä, 20-30 vuoden iässä. Naisilla niitä esiintyy noin kaksi kertaa useammin kuin miehillä.

Miten paniikkikohtaus voi kehittyä paniikkihäiriöksi?

Yksittäinen paniikkikohtaus ei ole sama asia kuin paniikkihäiriö. Moni kokee yhden tai muutaman kohtauksen elämässään ilman että siitä kehittyy jatkuva ongelma. Paniikkihäiriöstä puhutaan silloin, kun kohtaukset toistuvat ja niihin liittyy jatkuva pelko sekä käyttäytymisen muutoksia.

Avainroolissa on se, mitä tapahtuu ensimmäisen kohtauksen jälkeen. Jos henkilö alkaa tarkkailla kehoaan intensiivisesti, vältellä tilanteita ja pelätä seuraavaa kohtausta, syntyy niin sanottu pelon kehä. Kehon normaalit tuntemukset – kuten sykkeen tilapäinen nousu tai lievää huimausta – tulkitaan uuden kohtauksen merkiksi, mikä lisää ahdistusta ja lopulta voi laukaista uuden kohtauksen.

Tästä kehästä pääset lukemaan lisää paniikkihäiriön oppaastamme, joka kattaa häiriöön liittyvät diagnostiset kriteerit ja paniikkihäiriön oireet tarkemmin.

Mitä tehdä kun paniikkikohtaus tulee?

Ensimmäinen ja tärkein asia on muistaa, että paniikkikohtaus menee aina ohi. Se ei ole vaarallinen, vaikka tuntuu siltä. Tässä muutamia nopeita keinoja kohtauksen hallintaan:

• Hengitä hitaasti. Hengitä nenään neljään laskien, pidä hengitystä neljään laskien ja puhalla ulos kuuteen laskien. Tämä aktivoi parasympaattista hermostoa.
• Maadoita itsesi. Käytä 5-4-3-2-1 -tekniikkaa: nimeä viisi asiaa jotka näet, neljä joita tunnet, kolme joita kuulet, kaksi joita haistat ja yksi jonka maistat.
• Puhu itsellesi. Muistuta itsellesi: ”Tämä on paniikkikohtaus. Se menee ohi. Olen turvassa.”
• Anna kohtauksen tulla. Vastusteleminen usein pahentaa oireita. Yritä hyväksyä tuntemukset ilman että taistelet niitä vastaan.

Laajemmin hallintakeinoja käsittelee artikkelimme mitä tehdä paniikkikohtauksen aikana.

Milloin on syytä hakea apua?

Yksittäinen paniikkikohtaus ei yleensä vaadi hoitoa, mutta seuraavissa tilanteissa ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä:

• Kohtaukset toistuvat
• Pelkäät jatkuvasti uutta kohtausta
• Olet alkanut vältellä tilanteita tai paikkoja
• Kohtaukset vaikuttavat arkeesi, työhösi tai ihmissuhteisiisi
• Et ole varma onko kyseessä paniikkikohtaus vai jokin muu

Ensimmäisen kohtauksen jälkeen on aina hyvä kääntyä lääkärin puoleen, jotta fyysiset syyt – kuten kilpirauhasen toimintahäiriö tai sydänvaivat – voidaan sulkea pois.

Mielenterveystalo tarjoaa ilmaisen omahoito-ohjelman paniikkihäiriöön, ja THL:n mielenterveyden sivustolta löydät tietoa palveluista omalla alueellasi.

Jos haluat matalan kynnyksen tukea heti, Aichologist-sovellus tarjoaa mahdollisuuden jäsentää ajatuksia ja saada henkilökohtaista tukea mielen hyvinvointiin.

Yhteenveto

Paniikkikohtaus on elimistön voimakas hälytysreaktio, joka käynnistyy ilman todellista vaaraa. Se eroaa ahdistuskohtauksesta äkillisyydellään, voimakkuudellaan ja sillä ettei sillä usein ole selkeää laukaisijaa. Kohtaus tuntuu pelottavalta mutta on vaaraton, ja se menee aina ohi.

Ymmärtäminen on ensimmäinen askel hallintaan. Kun tiedät mitä kehossasi tapahtuu ja miksi, paniikkikohtaus menettää osan vallastaan.