Epävakaa persoonallisuushäiriö testi

Epävakaan persoonallisuushäiriön testi on yksi yleisimmistä hakutermeistä, kun ihmiset haluavat selvittää, voisiko heillä olla kyseinen häiriö. On ymmärrettävää, että haluat vastauksia – varsinkin jos tunnistat itsessäsi piirteitä, jotka häiritsevät arkeasi ja ihmissuhteitasi.

Tässä artikkelissa kerromme, miten epävakaa persoonallisuushäiriö todellisuudessa tunnistetaan ja arvioidaan, millaisia seulontamenetelmiä ammattilaiset käyttävät ja miten voit itse hahmottaa omia kokemuksiasi. Tarjoamme myös itsetutkiskelulistan, joka voi auttaa sinua jäsentämään ajatuksiasi ennen mahdollista yhteydenottoa ammattilaiseen.

Miksi verkosta löytyvät testit eivät riitä diagnoosiin?

Internet on täynnä erilaisia mielenterveystestejä, ja monet niistä lupaavat kertoa, onko sinulla epävakaa persoonallisuushäiriö. On tärkeää ymmärtää, miksi ne eivät voi korvata ammattilaisen arviota:

• Persoonallisuushäiriön diagnoosi on monimutkainen prosessi – Se vaatii kattavan kliinisen haastattelun, taustatietojen kartoituksen ja usein useamman tapaamisen
• Oireet voivat johtua monesta syystä – Sama oire voi liittyä masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön, traumaperäiseen stressihäiriöön tai muuhun tilaan
• Itsearviointi on aina subjektiivista – Oman käyttäytymisen ja tunteiden arviointi ilman ulkopuolista näkökulmaa on vaikeaa
• Yksinkertaiset kyselyt eivät tavoita kokonaiskuvaa – Persoonallisuushäiriön arviointi vaatii kontekstin ymmärtämistä: milloin oireet alkoivat, miten ne näkyvät eri tilanteissa ja millainen on elämänhistoria

Tämä ei tarkoita, etteikö itsearvioinneista olisi hyötyä. Ne voivat auttaa hahmottamaan omia kokemuksia ja madaltaa kynnystä hakea ammattiapua.

Miten ammattilainen arvioi epävakaata persoonallisuushäiriötä?

Virallinen diagnoosi tehdään psykiatrin tai psykologin vastaanotolla. Prosessi sisältää tyypillisesti seuraavat vaiheet:

Kliininen haastattelu

Tärkein arviointikeino on perusteellinen keskustelu, jossa ammattilainen kartoittaa:

• Nykyiset oireet ja niiden kesto
• Elämänhistoria ja lapsuuden kokemukset
• Ihmissuhteiden historia ja nykyiset suhteet
• Työhistoria ja toimintakyky
• Mahdolliset muut mielenterveyden häiriöt
• Päihteiden käyttö
• Perheen mielenterveyshistoria

Strukturoidut haastattelumenetelmät

Ammattilaiset käyttävät usein standardoituja haastattelurunkoja, kuten:

• SCID-5-PD (Structured Clinical Interview for DSM-5 Personality Disorders) – Laaja strukturoitu haastattelu persoonallisuushäiriöiden arviointiin
• IPDE (International Personality Disorder Examination) – Kansainvälinen arviointimenetelmä
• DIB-R (Diagnostic Interview for Borderlines, Revised) – Rajatilapersoonallisuushäiriöön keskittyvä haastattelu

Seulontakyselyt

Ennen varsinaista diagnostista haastattelua saatetaan käyttää seulontakyselyitä, jotka auttavat tunnistamaan henkilöt, joilla häiriö on todennäköinen:

• MSI-BPD (McLean Screening Instrument for Borderline Personality Disorder) – 10 kysymyksen seulontakysely, joka tunnistaa mahdollisen epävakaan persoonallisuushäiriön. Pistemäärä 7 tai enemmän viittaa siihen, että tärkempi arviointi olisi paikallaan.
• PDQ-4+ (Personality Diagnostic Questionnaire) – Laajempi itsetäytettävä kysely

Nämä seulontakyselyt eivät itsessään ole diagnostisia, vaan ne osoittavat tarpeen tärkemmalle arvioinnille.

Diagnostiset kriteerit

DSM-5-luokituksen mukaan epävakaan persoonallisuushäiriön diagnoosi edellyttää vähintään viittä seuraavista yhdeksästä kriteeristä:

1. Kiihkeät yritykset välttää todellista tai kuviteltua hylkäämistä
2. Epävakaat ja intensiiviset ihmissuhteet, joissa vaihdellaan idealisoinnin ja mitätöinnin välillä
3. Identiteetin häiriö: merkittävästi ja pysyvästi epävakaa minäkuva
4. Impulsiivisuus vähintään kahdella potentiaalisesti haitallisella alueella
5. Toistuva itsetuhoinen käyttäytyminen, itsetuhoiset eleet tai uhkaukset, tai itsensä vähingoittaminen
6. Tunne-elämän epävakaus reaktiivisuuden vuoksi
7. Krooninen tyhjyyden tunne
8. Epäasiallinen, voimakas viha tai vaikeus hallita vihaa
9. Tilapäiset, stressiin liittyvät paranoidit ajatukset tai vakavat dissosiatiiviset oireet

Lisäksi oireiden tulee olla pitkäkestoisia (eivät liity vain yksittäiseen kriisiin), esiintyä useissa eri yhteyksissä ja aiheuttaa merkittävää kärsimystä tai toimintakyvyn heikkenemistä.

Itsetutkiskelulista – hahmota omia kokemuksiasi

Tärkeä huomautus: Tämä lista ei ole diagnostinen testi eikä se korvaa ammattilaisen arviota. Se on tarkoitettu auttamaan sinua jäsentämään omia kokemuksiasi ja pohtimaan, olisiko ammattilaisen tapaaminen hyödyllistä.

Pohdi seuraavia väittämiä rauhassa. Mieti, ovatko ne kuvanneet sinua pitkäaikaisesti (kuukausia tai vuosia), eivät vain yksittäisessä tilanteessa.

Tunteet

• Tunteeni vaihtuvat nopeasti ja voimakkaasti, usein ilman selkeää syytä
• Palautuminen voimakkaista tunteista (surusta, vihasta, ahdistuksesta) kestää minulta pidempään kuin useimmilla
• Koen usein syvää tyhjyyden tunnetta, jota on vaikea sanoittaa
• Vihani syttyy usein voimakkaana ja äkillisesti

Ihmissuhteet

• Pelkään voimakkaasti, että minut hylätään, ja reagoin epätoivoisesti jo pieniinkin merkkeihin siitä
• Suhtautumiseni läheisiin ihmisiin vaihtelee ihailun ja pettymyksen välillä
• Ihmissuhteeni ovat usein myrskyisiä ja intensiivisiä
• Minun on vaikea olla yksin

Minäkuva

• En tiedä kuka oikeasti olen tai mitä haluan elämältäni
• Käsitykseni itsestäni muuttuu tiheään
• Arvoni ja mielipiteeni vaihtelevat sen mukaan, kenen seurassa olen

Käyttäytyminen

• Toimin usein impulsiivisesti tavalla, jota myöhemmin kadun (rahankäyttö, päihteet, syöminen, ajaminen)
• Olen vähingoittanut itseäni tai ajatellut itsemurhaa
• Stressaavissa tilanteissa tunnen itseni epätodelliseksi tai irralliseksi ympäristöstä

Jos tunnistit useita näistä kohdista omaksesi ja ne aiheuttavat merkittävää haittaa arjessasi, suosittelemme ottamaan yhteyttä mielenterveyden ammattilaiseen. Voit aloittaa keskustelemalla asiasta oman terveysasemasi kautta tai hakeutumalla suoraan psykiatriseen arviointiin.

Mitä tehdä, jos tunnistat oireita?

Jos itsetutkiskelun jälkeen koet, että ammattilaisen tapaaminen olisi hyödyllistä, tässä käytännön askeleita:

1. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon

Ensimmäinen askel on usein oma terveysasema tai työterveys. Kerro avoimesti oireistasi. Lääkäri voi tehdä lähetteen psykiatriseen arviointiin.

2. Valmistäudu tapaamiseen

Kirjaa ylös oireesi, niiden kesto ja miten ne vaikuttavat arkeesi. Tämä helpottaa ammattilaisen työtä ja varmistäa, ettei mitään olennäistä unohdu.

3. Hyödynnä itsehoitokeinoja odotusaikana

Mielenterveystalo tarjoaa ilmaisia omahoito-ohjelmia, jotka voivat auttaa jo ennen varsinaisen hoidon alkamistä. Lisäksi tunteiden säätelyyn liittyvät harjoitukset voivat tuoda helpotusta.

Erotusdiagnostiikka – mitkä muut tilat muistuttavat epävakaata persoonallisuushäiriötä?

Useat mielenterveyden häiriöt voivat muistuttaa epävakaata persoonallisuushäiriötä, ja ammattilaisen tehtävä on erottaa ne toisistaan:

• Kaksisuuntainen mielialahäiriö – Mielialojen vaihtelu on hitaampaa (päiviä tai viikkoja) ja vähemmän sidoksissa ihmissuhdetilanteisiin
• Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) – Oireet liittyvät selkeään traumaattiseen tapahtumaan ja sisältävät takaumia ja välttämiskäyttäytymistä
• ADHD – Impulsiivisuus ja tunteiden säätelyn vaikeudet ovat yhteisiä, mutta ADHD:ssa korostuvat tarkkaavuuden ongelmat
• Masennus – Mieliala on jatkuvasti matala, kun taas epävakaassa persoonallisuushäiriössä tunteet vaihtelevat
• Muut persoonallisuushäiriöt – Esimerkiksi narsistinen tai antisosiaalinen persoonallisuushäiriö voi muistuttaa joiltain osin

Lisätietoa epävakaan persoonallisuushäiriön oireista ja niiden tunnistamisesta löydät erillisestä artikkelistamme. THL:n mielenterveys-sivusto tarjoaa lisätietoa mielenterveyden häiriöistä yleisesti.

Lue myös pilariartikkelimme epävakaa persoonallisuushäiriö, joka kattaa aiheen kokonaisuutena.