ADHD-testi netissä ei voi kertoa, onko sinulla ADHD, mutta se voi auttaa pysähtymään omien kokemusten äärelle. ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat tarkkaavuuden vaikeudet, ylivilkkaus tai sisäinen levottomuus ja impulsiivisuus. Terveydenhuollossa aikuisten oireita kartoitetaan muun muassa ASRS-kyselyllä. ADHD-diagnoosi tehdään aina ammattilaisen arviossa, jossa selvitetään, ovatko oireet alkaneet jo lapsuudessa ja haittaavatko ne useammalla elämän alueella. Alta löydät aikuisen itsearvion ja tiedon siitä, miten ADHD tutkitaan Suomessa.
Tärkeimmät asiat lyhyesti
- ADHD-testi on itsearviointi eikä diagnoosi. Diagnoosin voi tehdä vain terveydenhuollon ammattilainen.
- Aikuisella ADHD näkyy usein sisäisenä levottomuutena, aloittamisen ja loppuun saattamisen vaikeutena ja hätiköityinä päätöksinä.
- ASRS on aikuisten ADHD-oireiden kysely, jota käytetään terveydenhuollossa osana laajempaa arviota.
- Tutkimuksiin pääsee terveysaseman, työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon kautta tai yksityisesti.
- Tukea voi saada myös ilman diagnoosia.
ADHD-testi: mitä se voi kertoa ja mitä ei?
Netistä löytyy paljon ADHD-testejä, ja moni niistä lupaa kertoa muutamassa minuutissa, onko sinulla ADHD. Mikään verkkotesti ei kuitenkaan pysty siihen. ADHD:n tunnistaminen vaatii kokonaiskuvan: milloin oireet alkoivat, missä tilanteissa ne näkyvät, mitä muita selityksiä niille voi olla ja kuinka paljon ne haittaavat arkea.
Testistä on silti hyötyä. Se voi auttaa sanoittamaan kokemuksia, jotka ovat tuntuneet epämääräisiltä, ja toimia hyvänä pohjana keskustelulle ammattilaisen kanssa. Kannattaa vain valita kyselylomakkeet huolella. Satunnaiset visat ja viihdetestit voivat antaa harhaanjohtavan kuvan suuntaan tai toiseen. Tutkituista kyselyistä aikuisilla käytetään yleisesti ASRS-kyselyä (Adult ADHD Self-Report Scale, ASRS v1.1), josta puhutaan myös ASRS-testinä tai aikuisten ADHD-oirekyselynä. Se on kehitetty Maailman terveysjärjestö WHO:n työryhmässä. Siinä on 18 kysymystä, joista kuuden kysymyksen osaa käytetään alkukartoituksena. Kyselystä on olemassa suomenkielinen versio, ja sen voi täyttää esimerkiksi terveysasemalla tai työterveyshuollossa osana arviota.
ADHD-itsearvio aikuiselle
Alla oleva lista ei ole ASRS-kysely eikä mikään virallinen testi, vaan työkalu oman tilanteen pohtimiseen. Itsearvio on maksuton. Lue kohdat rauhassa ja mieti, kuinka hyvin ne kuvaavat arkeasi viimeisen puolen vuoden ajalta.
Tarkkaavuus ja keskittyminen
- Ajatuksesi karkaavat helposti, vaikka yrität keskittyä, esimerkiksi palaverissa tai lukiessa.
- Tehtävien aloittaminen on vaikeaa, vaikka tiedät niiden olevan tärkeitä.
- Jätät asioita kesken, kun alkuinnostus hiipuu.
- Tavarat, sovitut asiat ja määräajat unohtuvat usein.
- Ajantaju pettää: myöhästelet tai arvioit tehtäviin kuluvan ajan toistuvasti väärin.
Levottomuus ja ylivilkkaus
- Tunnet sisäistä levottomuutta, vaikka ulospäin istuisit paikallasi.
- Paikallaan oleminen pitkään, esimerkiksi jonossa tai luennolla, tuntuu tukalalta.
- Sinun on vaikea rauhoittua, ja mieli käy jatkuvasti ylikierroksilla.
Impulsiivisuus ja tunteet
- Puhut toisten päälle tai vastaat ennen kuin kysymys on loppunut.
- Teet päätöksiä tai ostoksia hetken mielijohteesta ja kadut myöhemmin.
- Tunteet syttyvät nopeasti, ja turhautuminen tai ärtymys voi purkautua voimakkaasti.
- Uppoudut välillä kiinnostavaan asiaan niin syvästi, että kaikki muu unohtuu (hyperfokus).
Pohdi lopuksi kahta kysymystä:
- Ovatko vastaavat piirteet näkyneet jo lapsuudessa tai nuoruudessa?
- Haittaavatko ne useammalla elämän alueella, esimerkiksi työssä, opiskelussa, ihmissuhteissa tai kotona?
Jos tunnistit itsesi monesta kohdasta ja vastasit kumpaankin loppukysymykseen kyllä, asiasta kannattaa puhua ammattilaisen kanssa. Jos tunnistit vain osan, sekin on arvokasta tietoa. Moni näistä piirteistä voi liittyä myös esimerkiksi stressiin, univajeeseen tai uupumukseen. Tunteiden säätelyn vaikeuksista voit lukea lisää artikkelista ADHD ja tunnesäätely.
Miten ADHD oireilee aikuisella?
Lapsuuden ylivilkkaus muuttuu aikuisuudessa usein näkymättömämmäksi. Moni aikuinen kuvaa sen sisäisenä levottomuutena, jatkuvana ajatusten virtana tai tarpeena olla koko ajan tekemässä jotakin. ADHD-liiton mukaan tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet ovat aikuisilla usein pysyviä ja kuormittavat arkea merkittävästi: tehtävien aloittaminen ja loppuun saattaminen voi vaatia paljon ponnisteluja.
Impulsiivisuus voi näkyä kärsimättömyytenä, hätiköityinä sanoina ja päätöksinä tai vaikeutena odottaa omaa vuoroa. ADHD:ssa on myös vahvuuksia, kuten energisyys, uteliaisuus ja kyky innostua. ADHD:n eri ilmenemismuodoissa painottuvat eri oireet, joten kahden ihmisen ADHD voi näyttää hyvin erilaiselta.
Pitkään jatkunut kuormitus voi johtaa myös uupumiseen. Siitä kerromme lisää artikkelissa ADHD ja uupumus. Lisää ADHD:n eri puolista löydät sivulta ADHD aikuisella.
ADD vai ADHD?
ADD on vanhempi nimitys ADHD:lle, jossa ylivilkkautta ei juuri ole ja tarkkaamattomuus on pääosassa. Nykyisissä tautiluokituksissa puhutaan ADHD:sta ja sen ilmenemismuodoista eli alatyypeistä, joista yksi on pääasiassa tarkkaamaton muoto. Arkikielessä ADD-nimitys on kuitenkin edelleen yleinen.
Tarkkaamaton muoto jää helposti huomaamatta, koska se ei näy ulospäin häiritsevänä käytöksenä. Ihminen voi vaikuttaa haaveilevalta tai hajamieliseltä, vaikka hän tekee valtavasti töitä pysyäkseen mukana. Siksi ADD-tyyppinen oirekuva tunnistetaan usein vasta aikuisena.
Jos etsit ADD-testiä aikuiselle, voit käyttää yllä olevaa itsearviota. Erityisesti tarkkaavuutta ja keskittymistä koskevat kohdat kuvaavat pääasiassa tarkkaamatonta muotoa. Itsearvio ei kuitenkaan erottele ilmenemismuotoja, vaan sen tekee ammattilainen arviossa.
ADHD naisilla ja tytöillä
ADHD:n oirekuva ja siihen liittyvät muut oireet voivat ADHD-liiton mukaan naisilla poiketa miesten oirekuvasta, ja tunnistaminen voi viivästyä. Tytöillä ja naisilla ADHD näkyy usein tarkkaamattomuutena, sisäisenä levottomuutena ja tunteiden voimakkaana vaihteluna eikä niinkään ulospäin näkyvänä ylivilkkautena.
Jos etsit ADHD-testiä naisille, yllä oleva itsearvio sopii sinulle. Kiinnitä erityisesti huomiota sisäistä levottomuutta ja tunteiden vaihtelua koskeviin kohtiin, sillä naisilla oireet näkyvät usein juuri niissä.
Moni oppii myös peittämään vaikeutensa: tekee ylimääräistä työtä, suunnittelee kaiken tarkasti ja väsyy siihen. Tätä kutsutaan maskaamiseksi, ja siitä voit lukea lisää artikkelista ADHD ja maskaaminen. Usein ensimmäisenä hakeudutaan apuun masennuksen, ahdistuneisuuden tai uupumuksen vuoksi, ja ADHD tunnistetaan vasta myöhemmin.
ADHD-tutkimukset: miten ADHD tutkitaan?
Tutkimuksiin voi hakeutua terveysaseman, työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon kautta tai yksityisesti. ADHD-liiton mukaan arvio etenee yleensä vaiheittain:
- Yleisarvio: ensin selvitetään toimintakyvyn ongelmat kokonaisuutena ja se, selittyvätkö ne muilla tekijöillä, kuten unella, liikunnalla, ruutuajalla tai muulla terveydentilalla.
- Tarkennettu ADHD-arvio: jos oirekuva viittaa ADHD:hen eikä muuta selitystä löydy, arviota jatketaan. Siihen kuuluu yleensä haastattelu, kyselylomakkeet kuten ASRS, ja tietoa lapsuuden oireista, esimerkiksi koulutodistuksista tai läheisten kertomana.
- Lisätutkimukset tarvittaessa: joskus tehdään neuropsykologinen tutkimus, jossa arvioidaan esimerkiksi tarkkaavuutta, muistia ja toiminnanohjausta.
ADHD-diagnoosin tekee aikuisilla yleensä psykiatri, joskus neurologi. Arviossa käytetään kansainvälisiä kriteerejä, kuten DSM-5-luokitusta. Niiden mukaan oireita on täytynyt olla jo ennen 12 vuoden ikää, ja Mielenterveystalon mukaan oireiden pitää olla jatkuneet yhtäjaksoisesti lapsuudesta alkaen ja aiheuttaa merkittävää haittaa usealla elämän alueella. Mielenterveystalon mukaan ADHD:ta esiintyy noin kolmella prosentilla aikuisista.
Tämä sivu käsittelee aikuisten ADHD:ta. Jos mietit lapsen tai nuoren ADHD:ta, ota ensin yhteyttä neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon tai terveysasemalle.
Muut syyt, jotka voivat muistuttaa ADHD:ta
Keskittymisvaikeudet, levottomuus ja ärtyneisyys eivät aina johdu ADHD:sta. Samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus, pitkittynyt stressi, univaje tai uupumus. Siksi ammattilainen selvittää arviossa aina myös muut mahdolliset syyt. Jos mieliala on pitkään ollut matala, voit pohtia tilannettasi myös masennustestin avulla.
ADHD ja muut mielenterveyden haasteet voivat myös esiintyä yhtä aikaa. ADHD-liiton mukaan masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat ADHD:n rinnalla yleisiä. Lue lisää artikkelista ADHD ja masennus.
Mitä tehdä testin jälkeen?
Jos itsearvio herätti ajatuksia, seuraava askel on keskustella niistä ammattilaisen kanssa. Vastaanotolle kannattaa valmistautua muistiinpanoilla:
- mitkä asiat arjessa ovat vaikeita ja missä tilanteissa
- kuinka kauan ne ovat jatkuneet ja näkyivätkö ne jo lapsuudessa
- miten ne vaikuttavat työhön, opiskeluun, ihmissuhteisiin tai kotiin
- mitä olet jo kokeillut ja mikä on auttanut
Tukea voi saada myös ilman diagnoosia, esimerkiksi opiskelu- tai työterveyshuollosta ja terveysasemalta. Jos ADHD todetaan, ammattilainen suunnittelee hoidon yksilöllisesti. Siihen voi kuulua psykoedukaatiota eli tietoa ADHD:sta, arjen tukikeinoja, kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja lääkehoitoa. Mielenterveystalossa on myös maksuton ADHD:n nettiterapia, johon tarvitaan lääkärin lähete.
Jos kuormitus tuntuu ylivoimaiselta tai sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin. Soita hätänumeroon 112 tai MIELI ry:n Kriisipuhelimeen numeroon 09 2525 0111.
Tuntuuko arki kuormittavalta? Tutustu, miten Aichologist voi tukea sinua.
Tutustu ratkaisuun
Voit myös jutella Aichologistin kanssa ja jäsentää ajatuksiasi ennen yhteydenottoa ammattilaiseen. Aichologist ei tee diagnooseja eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaista.
Usein kysytyt kysymykset
Miten voi testata, onko minulla ADHD?
Netin testit ja itsearviot auttavat pohtimaan omaa tilannetta, mutta ADHD:n voi todeta vain ammattilainen. Arvio alkaa yleensä terveysasemalla, työterveyshuollossa tai opiskeluterveydenhuollossa, ja siihen kuuluu haastattelu, kyselylomakkeita kuten ASRS ja selvitys lapsuuden oireista.
Kummalta ADHD periytyy?
ADHD voi periytyä kummalta tahansa vanhemmalta. Alttius ei periydy vain äidiltä tai isältä, vaan siihen vaikuttavat monet geenit. ADHD on vahvasti perinnöllinen: Mielenterveystalon mukaan perinnölliset tekijät selittävät noin 74–88 prosenttia alttiudesta saada ADHD. Myös ympäristö vaikuttaa siihen, miten oireet ilmenevät.
Paljonko ADHD-testi maksaa?
Netin ADHD-testit ovat yleensä ilmaisia, ja myös tämän sivun itsearvio on maksuton. Julkisella puolella tutkimuksista peritään tavanomaiset asiakasmaksut. Työterveyshuollon käynnit ovat työntekijälle yleensä maksuttomia, mutta laajempien tutkimusten kattavuus riippuu työnantajan sopimuksesta. Yksityisellä puolella hinnat vaihtelevat palveluntarjoajan ja tutkimusten laajuuden mukaan, joten ne kannattaa tarkistaa etukäteen.
Miten ADHD ilmenee tytöillä ja naisilla?
Tytöillä ja naisilla ADHD jää usein huomaamatta, koska oireet näkyvät enemmän sisäisesti kuin ulospäin, ja tunnistaminen voi viivästyä aikuisuuteen. Moni peittää vaikeutensa ylisuorittamalla, mikä voi johtaa uupumiseen.
